Eli vihdoinkin sain valokuvattua rakkauteni, matkalaukun, jota himoitsin melkein vuoden, kunnes se kirpputorilla osui 9 eurolla silmiin ja viikonlopun harkinnan jälkeen kävelin melkein silmät kiinni sen hyllyn luo jossa se oli ollut. Ja siellä se oli, kaiki muut laukut oli sen viereltä viety ja tämä yksin jäljellä. Melkein juoksin kassalle. ja tässähän se nyt on:
Käsi tuo hieman kokoluokkaa esiin. Olen päättänyt, että vielä joskus opettelen matkustamaan tuolla määrällä tavaraa. Minulle nyykään lähes mahdotonta, koska otan yhden yön reissullekin koko vaatekaappini mukaan ;)
Lisäksi kuvasin korua, jonkasain äidiltäni. Äitini ystävän mies (heh) tekee lasikoruja, ja äitini toi niistä noin 30 kotiin, joista sain näyttää hänelle mieluisen. Katselin koruja eikä mikään oikein iskenyt. Äitini sanoi että hän oli varannut itselleen kaksi ja mummulle yhden ja näytti nekin. Ja siinä oli rakkaus. Mummulle varattu koru oli selvästi minun, mutta äiti ei suostunut vaihtamaan valintaansa. Parin päivän päästä hän toi minulle korun, joka oli täsmälleen samanlainen kuin mummulle valittu, Hän oli tältä valmistajalta löytänyt toisenkin. Olen tästä niin onnessani.
Eilinen tuli vietettyä Tampereella yliopistovierailulla (=shoppailemassa). Mukaan tarttui Paita, mekko, kengät jo shortsit, joista kahta jaksoin kuvata tänään. Yhteensä tämä kaikki maksoi neljäkymppiä, josta olen aika tyytyväinen, sillä harvoin saa tuollaista määrää niin halvalla.
Olen lievästi kenkäfriikki, ja viakka olin juuri hennesillä luvannut, etten osta enään mitään, niin sorruin Andiamon Outletissä. Olen pitkään etsinyt kullanvärisiä kenkiä, ja pitkään itkettyäni verta viimesyksynä poisheittämieni jeesussandaalien (jotka tietysti vihdoinkin nyt tulivat muotiin, juuri kun oli syksynä vannonut, etten koskaan niitä enään käytä) löysin ihanat nahkaiset kultaiset nyörisandaalit. venyttämistä vaille käyttökelpoiset, tiestysti. Myyjä vakuutti niiden venyvän märillä käsillä, sillä jopa minun, jolle kaikki kengät ovat päkiästä leveät, tarvii niitä venyttää. Ja nämä ihanuudet olivat hinnaltaan 15e.
-
Ja loppuun vielä paita, johon rakastuin, koska se on niiin epäminua. Väri, kuviointi, malli, kaikki aivan jonkun muun vaatekaapista. Olen tosiaan alkanut ostaa vaateita, jotka eivät koskaan ennen ole tullut mieleenikään. Tämä ihanuus maksoi Jc:n alerekissä todellakin vain vähän vajaa 6e. Kangas on tosi hyvää, ja vähän aikaa harkittuani pinkin ja vihreän välillä päädyin tähän. En kadu päätöstä, pinkki ei ole oikein värini (niinkuin ei vihreäkään ennen)
Näin vapaapäivänä yhdistettynä Hennesin valkoisiin pellavahousuihin, jotka olivat viimekesän suosikkini, ja joita viimeviikolla pongasin taas hennesin rekeiltä. Omani siis viimevuodelta.
Kommentit